perjantai 1. heinäkuuta 2011

KOTONA!!

Eli nyt ollaan kotona kuten otsikosta näkyy! Matka meni pitkästyttävästi mutta ihan turvallisesti ja kun vihdoin pääsin Suomeen ni olin kyllä niin sekasin ku pystyy olla. Englanti ja suomi meni jatkuvasti sekaisin ja puhelin ihan ihmeitä juttuja - olin tosiaan ollu pystyssä sellaset 70 tuntia ja kerrallaan ehkä nukkunu korkeintaan 20 min matkaillessa. Mut nyt suomi sujuu jo paljon paremmin mitä alussa mitä nyt ei lasketa muutamia virheitä mitä teen englannista suomeen kääntäessä kun esim sanon "ottaa suihku" eikä "mennä suihkuun" (to take a shower).

On vähän outo olo täällä taas Suomessa, tuntuu ku en olis koskaan ees lähteny ja ihan ku kaikki Amerikka muistot olis vaan joku iso uni ja katoamassa katoamistaan... Mut kaikki on hyvin kavereiden ja perheen kanssa täällä että ei oo tullu kauheen masentunut olo ku kaikki saa mut pidettyä niin hyvällä tuulella ja on tullu naurettua niiin paljon! Mut totta kai ikävöin kaikkia Amerikassa ja on tullu itseasiassa juteltua mun kavereiden kanssa siellä skypessä tai facebookissa tai tekstaten (mulla on textfree ohjelma mun iPodissa jossa mulla on jenkkinumero).

Mut mitä viimisinä päivinä tapahtu: Oli se meiän jäähyväisjuhla rannalla ja oli tosi hauskaa! Joku 60 ihmistä sinne sitte tuli ja sai sanottua sitte moikat kaikille kavereille joita ei enää tullu nähtyä. Perjantaina oli sit Mashan synttärijuhlat missä piti sitte sanoo moikka Mashalle :( Mut sen jälkeen Cherilyn ja Christi vei mut "yllätysreissulle" ettei ne kertonu mihin ne mua vei sinä iltana ja oli tosi hauskaa! Pääsin vihdoin kans kävelemään sen ison sillan yli (joo en ollu sitä vieläkään tehny!) Sit lauantaina mentiin Pacific Cityyn rannalle käymään perheen kanssa ja syömään sellasessa hyvässä ravintolassa ku Pelican's Pub. :) Ja sunnuntaina oli aika jättää Newport ja perhe ja sit meillä oli joku AFS vika orientaatio ja maanantaina sitte lähti lento.



torstai 23. kesäkuuta 2011

4 päivää jäljellä Jenkeissä ja tiivistelmän aika.

Siis en voi käsittää miten nopeesti aika on menny ja miten pian tästä joudutaan jättämään tää ihana paikka; Newport, Oregon, valtameren ranta ja se meren suolainen tuoksu, sateinen ilma, puhumattakaan näistä ihmisistä! Ne on niin aitoja, mukavia, täynnä elämäniloa ja sosiaalisia. Ne hyväksyy toiset sellasina kun ne on ja vähän kaikki on kavereita kaikkien kanssa tai ainakin tuntee toisensa. Oon täällä lähes aina positiivinen, mut ne ihmiset on ehdottomasti suurin syy minkä takia sitä on tullu pysyttyä positiivisena (ja okei, se ranta on aika iso syy myös).

10 ja puoli kuukautta sitten tulin tänne keskelle ei mitään, pieneen 10 tuhannen ihmisen paikkakuntaan, maisemat oli kuin Twilightista ja ensimmäinen päivä oli yllättävän lämmin ja aurinkoinen. Olin niin innostunut että en halunnut lopettaa ympärilleni tuijottamista ja perheelle juttelemista. Väsytti ihan kamalasti kolmen päivän valveilla olon jälkeen. Ensimmäinen kauppa mihin mun perhe mut vei, oli CostCo, mikä on kauppa kaikille jotka tarvitsee isoja määria kaikennäkösistä asioista (kaikki tietää jotka on siellä käynyt) ja mun ensimmäinen ajatus oli:"Wow, kaikki ON isompaa Amerikassa."

Sopeutuminen tapahtui super nopeasti, tuntui kun olisin muuttanut uuteen kaupunkiin Suomessa ja englannin puhuminen sujui lähes vaivattomasti. Ihmiset oli ystävällisiä ja kiinnostuneita musta ja Suomesta.

Koulu alkoi ja kaikki muuttui vielä paremmaks, koska tapasin niin monia uusia ihmisiä, sain kavereita ja urheilu alkoi. Maastojuoksu ei ehkä ollut mun lempi urheilulaji, mutta sain uusia kavereita ja kunto parani huimasti. Amerikkalainen jalkapallo -huuma iski muhun ja kovaa! Aloin käymään joka pelissä ja matkustin cheerleadereiden kanssa ympäri Oregonia kattomaan meidän koulun pelejä.

Syyskausi oli ohi ja talviurheilut oli vastassa. Alotin uinnin, mikä osottautu täydelliseks urheilulajiks mulle. Uiminen on ensinnäkin ihan älyttömän kivaa, oon aina pitänyt vedessä olemisesta, mut mikä teki mun uintikaudesta mun lempi ajan täällä, oli meiän joukkue. Kaikki oli hyviä kavereita keskenään ja uintikisat ja varsinkin ne bussimatkat siinä keltasessa koulubussissa oli aina niin hauskoja! Koripalloa tuli pari kertaa mentyä kattomaan, mutta ei se ikinä tuntunu yhtä hauskalta mitä jenkkifutis oli. Ja kuten ootte varmaan huomannut, täällä kaikki pyörii urheilun ympärillä ja se vie lähes kaiken ajan, mut siellä ne kaverit myös on, joten ei sitä yksin kotona istumista tultu tehtyä.

Uimakausi loppui surullisissa tunnelmissa, koska se sama porukka ei koskaan tulis uimaan yhdessä enää. Yleisurheilu alkoi ja oli jännät fiilikset sitä kohtaan; mitä lajia kokeilis? missä oon paras? entä jos en tykkääkkään tästä lajista, voinko vaihtaa? Tuli sitte vihdoin valittua heittolajit, koska pitäähän näitä muskeleita joskus käyttää! ;) Koulussa tuli toisella lukukaudella vaihdettua englannin ryhmiä, mikä oli ehkä paras valinta mitä tein aineissa. Vaihdoin kirjotuspainoitteiselle kurssille, jossa lähinnä kirjotettiin aineita ja pidettiin päiväkirjaa. Opin kirjottamaan niin paljon paremmin mitä ennen, mutta englanniks. Kuten varmaan huomaatte, mun suomenkielen kielioppijutut voi olla vähän päin mäntyä välillä, mut eiköhän ne tästä parane kun Suomeen pääsen!

Koulu alkoi olla lopussa ja oli aika kaikille hauskoille senior-jutuille. Senior skip day (12. luokkalaisten skippauspäivä) oli ehdottomasti yks parhaista päivistä mitä täällä mulla on ollu! Mentiin kaikki seniorit samaan puistoon missä oli ties mitä tekemistä ja ilmat oli uskomattoman hyvät! Graduation, eli valmistuminen, oli mahtava kokemus ja se yö vielä sitä parempi. Tuli naurettua niin paljon ja pidettyä hauskaa koko yön!

Kesäloma alkoi ja kiireinen aikataulu oli vastassa. Näin monia kavereita ja kävin vielä Bendissä viimistä kertaa meiän lomakodilla ja mun kaveri Marisa pääs mun mukaan, mikä teki siitä viikonlopusta niin kivan! Sitten tuli kokeiltua surffaamista täällä kotipaikkakunnalla taas ja tajusin miten se on yks mun lempiasioista ikinä. Surffaajat sanooki, että kerran kun sen alotat, sillä ei oo loppua ja koukkuun jää ja nopeesti. Huomenna on jäähyväisjuhla meille vaihtareille minne meiän kaverit tulee ja se on, yllätys yllätys, rannalla! Nähdään sitten miten paljon tulee itkettyä vai tuleeko ollenkaan (en oo tosiaan itkenyt täällä melkeen yhtään)!

Mutta kuitenkin, tässä vielä parhaita paloja vuodesta mitä en vielä maininnut:
-Koulun tanssit (homecoming, winterball, prom ja goodbye dance)
-Valtameressä uinti
-Matkat ympäri maata (California, Florida, Washington ja tietty Oregonin joka kulma!)
-Kavereitten kanssa hengailu missä ikinä teki mieli olla
-Nuotiot rannalla isojen (tai pienempien) porukkojen kanssa
-Shoppailu
-Autoilla ajelu ties missä
-Aurinkoiset ilmat
-Rantakävelyt
-Coryn kanssa puuhailu
-AMERIKASSA OLEMINEN :)

Tulee ikävä! Ihan kauhea!

Ja jotain kuvia mitä en näyttänyt aikasemmin.

Paras kaveri Cherilyn <3
Vaihtarit meiän koulussa (miinus Remi)

Mun ihanan pirtee kaveri Mia!

Cherilyn, mun lempiope Mrs. Hargett, Ashley ja Christi.

Drew ja katu-uskottava manpurse.

Global Studies class! Ihan huippu porukka :)

Mä siinä vaeltamassa viime viikolla ja oho, löysin lunta!

Cory hyppäs etupenkille. On se niin söpö!

Mä ja Marisa Bend-reissulla.

Mä ja CJ just valmistuttu ja ilosia ollaan! :)

Mä ja Meagan samana päivänä :)

Bian kanssa on aina hauskaa! :) On sitä tyttöä kova ikävä!

Semmoset perusilmeet Mashan kanssa.

"Pieni" kivi jonka voi mun lähirannalta löytää.

Lush-kaupassa hostäidin Andran kanssa!

Parasta kahvia Starbucksista.

Jonottamassa H&M:n pääsyä Marisan kanssa.

Keksejä syömässä Alexan kanssa joulun tienoilla. (Näyttääkö ilma jouluselta??)

Ja uimassa siskon ja koiran kanssa!

Nyt tuli pitkä postaus mutta toivottavasti ees joku jaksoi lukea :) Nähdään pian !

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Tavoitteiden saavuttamista

surffasin ekaa kertaa mun elämässä!



Oh boy, I'm hooked.

Mä uin Tyynessä valtameressä.


Ja sit ku oltiin jäässä ni piti ängetä Cherilynin jacuzziin!


Näin myös miekkavalaita mun ikkunasta. (ei kuvia, sori)

Oregon Coast on ihana. Mun toinen koti.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Graduation

GRADUATION



Eli oli aika kunnon amerikkalaiselle valmistujaisille, jolloin me kaikki seniorit, eli 12.luokkalaiset, pukeuduttiin noihin jättikokosiin kaapuihin ja hattuihin ja mentiin ison yleisön eteen ja saatiin meiän high school diplomit. En kaatunu ku piti kävellä kaikkien edessä! Se oli varmaan kaikkien suurin pelko!








GRAD NIGHT

Videon yöstä voit nähdä tästä.

Ja graduationin jälkeen oli aika viettää vika yö kaikkien senioreiden kanssa yhdessä. Meiän ilta alkoi kiertämällä kaupunkia busseilla. Kaikki roikku ikkunoista ja huusi kovaan ääneen ja paloautoja ja poliisiautoja oli saattamassa meiän busseja ja niillä oli sireenit päällä. Pysähdyttiin ensin kattomaan ilotulituksia, sitten mentiin veneajelulle ja syömään ravintolaan ja viimisenä mentiin yhdelle teatterille, jossa oli ties mitä ohjelmaa; seinäkiipeilyä, discohuone, laserammuntaa (tai se laserpeli, niinku megazonessa), gyro, leffahuone, casinohuone... Mitä ikinä halus tehdä! Tätä kaikkea sai tehdä n. kolmeen yöllä asti ja sitten mentiin teatterisaliin ja siellä meille oli yllätyksenä hypnotisoija! Ja voin sanoa, et hypnoosi toimii, jos haluu olla hypnotisoitu. Ja ne ku oli hypnotisoitavana ei muistanu mitään ja ne oli niin huvittavia, nauroin niin paljon!!! Ilta meni siis viiteen yöllä asti! Olin väsyny sen jälkeen. Mut tässä vielä mitä tapahtu bussissa ja muualla.




YEAAAAH!!!!


Ennen veneajelua, kuva kalanaamasta CJ:n huonolla puhelinkameralla, hahhah! (Huppari! Saatiin kaikki samanlaiset hupparit.)






HYPNOOSISSA ^^

Ja meiän senior kyltti :)

Nyt on kouluvuosi ohi, kaks viikkoa usassa jäljellä ja sitte aika tulla kotiin. Oon tosi surullinen et pitää lähtee koska tuntuu et kuulun tänne ihan yhtä paljon mitä kuulun sinne Suomeen. Niin ristiriitasta!!! Kumpa voisin yhdistää molemmat elämät....